40 vuotta beaglekasvatusta ja jalostusta

Vuonna 1956 tuotiin Suomeen ensimmäiset beaglerotuiset koirat metsästyskäyttöön. Koirat, jotka tuotiin kahden Venezuelassa toimivien Schaumanin liikemiesveljesten toimesta, olivat amerikkalaista metsästyssukua. Ensimmäiset beaglen pennut Suomessa syntyivät syksyllä -57. Tämän Rumbo Susie -nimisen nartun pennut levisivät lähinnä metsästäjille pohjanmaalle. Muutamien lisätuontien jälkeen beagle oli aloittanut Suomen "valloituksen" siten, että vuonna -64 rekisteröitiin jo 125 pentua. Samana vuonna myös isäni Juho-Veikko "Jukka" Meriläinen hankki kaksi beaglesisarusta: uroksen Max ja nartun Asta. Koirat olivat erittäin hyviä metsästysominaisuuksiltaan ja tämä teki Jukasta beaglemiehen loppuelämäkseen. Molemmat pääsivätkin erikoiskantakirjaan, jota alettiin pitää vuonna-64, jo kolmivuotiaina. Lisäksi Max Ek 37 saavutti Käyttö- ja Muotovalion arvon ja Astasta Ek 41 tuli käyttövalio. Ensimmäinen ajovoittajaottelu pidettiin vuonna-68 Ilmajoella. Ottelun voitti Mikko Jutilan narttu Rita, mutta mukana otteli myös Max. Vuosina 1971 ja -74 ajovoittajaan puolestaan selvisi Asta.

1970-luku Astalan kennelissä

1.9.1972 Suomen kennelliitto ja F.C.I. myönsivät Astalan kennelnimen Jukka Meriläiselle. Uuden vuoden päivänä -71 syntyi pentue, jonka urokselle anottiin jälkikäteen lupaa käyttää Astalan kennelnimeä. Uroksesta tuli Astalan Putte. Puttea voidaan pitää yhtenä Astalan kantakoirista. Putte saavutti viidellä koekäynnillä Käyttövalion arvon ja keräsi myös helposti kolme serttiä muotovalion titteliin. Puten merkitys siitoskoirana on myöhemmin osoittautunut erittäin hyväksi beaglekannalle. Varsinkin yhdistelmä Astalan Putte ja Liberty of Korwin tuotti useampia onnistuneita pentueita. Libertyn Jukka tuotti Englannista yhteistyössä ystävänsä Paavo Kankareen kanssa. Ek 371 Liberty of Korwinista tuli ensimmäinen tuontinarttu, joka saavutti sekä käyttö & muotovalion arvon.

Kasvatustoiminta palkitaan Vuolasvirtapalkinnolla

Uusi vuosikymmen alkoi suurella huomionosoituksella Astalan kennelille. Suomen kennelliitto myönsi Juho-Veikko Meriläiselle erittäin ansiokkaasta kasvatustoiminnasta arvostetun Vuolasvirta-palkinnon numero 9. marraskuun 22. päivänä 1980.
Muutamaa vuotta myöhemmin, maaliskuun 23.päivänä 1985, Suomen beaglejärjestö palkitsi Astalan kennelin rodun jalostuspäämäärien mukaisesta menestyksellisestä beaglein kasvatustyöstä Hopeisella kasvattajapalkinnolla.

Korwinin kennelistä tuotiin vielä toinen narttu, Music of Korwin, yhteistyössä Paavo Kankareen kanssa. Muskasta lähtevä narttulinja löytyy lähes kaikkien tämän päivän Astalan koirien takaa.

Sukupolvenvaihdos 1990-luvulla

Koirien hoito ja koulutus siirtyi pikkuhiljaa enemmän minulle isän joutuessa jättämään sairasteluiden takia liikkumistaan vähemmälle. Isäni, Juho-Veikko Meriläinen, kuoli sairauden murtamana 1993. Suomen kennelliitto siirsi Astalan kennelnimen Vesa ja Merja Meriläiselle 1995.
Meidän ensimmäinen omille nimille rekisteröity beagle oli Astalan Tina (s.-88). Tinasta tuli hyvä periyttäjänarttu. Tinan pennuista Fin Kva M-98, M-99 Astalan Sigge syntyi 1992. Sigge oli yksi kaikkien aikojen huippukoiria Suomessa. Se voitti Lännen lohkon kaksi kerta ja Suomen mestaruuden kaksi kertaa peräkkäin. Metsässä Siggen ajovarmuus ja ajotaito olivat vertaansa vailla. Siggen omisti Lasse Holmström Oravaisista. Tinan pennuista kilpailuissa menestyivät myös uros Kva & Mva Astalan Roni ja narttu, C.I.B, FiKva & Mva, EstMva Astalan Ronja.

Kasvattajakilpailut

Astalan kennel on osallistunut valtakunnalliseen, Suomen beaglejärjestön kasvattajakilpailuun vuodesta1999 lähtien. Menestystä on tullut seuraavasti:

Astalan kennelin kasvatus- ja jalostustyö jatkuu edelleen

Astalan kennelin kasvatustyö on kestänyt yli 40 vuotta. Tänä aikana on syntynyt lähes 300 pentua, joista n. 140 on syntynyt minun ja Merjan kasvattamina (1995-2014).  Astalan kennel nimellä olevia koiria on päässyt lukumääräisesti eniten SBJ:n pitämään erikoiskantakirjaan. Astalan kennelnimellä on Suomessa myös lukumääräisesti eniten Muotovalioita, Kansainvälisiä muotovalioita, Käyttövalioita ja Kaksoisvalioita. Kasvatustyömme päämäärä on säilynyt 1970-luvulta lähtien samana: pyrimme kasvattamaan beagleja, jotka vastaavat rotumääritelmää sekä käyttöominaisuuksiltaan että ulkomuodoltaan mahdollisimman hyvin.