Englanti Cirencester 2016

Opintomatkalla Beaglerodun kotimaassa Englannissa

 

 

”Kasvattaja ei ole jalostustyössään koskaan täysin oppinut

 

Tällaisen ajatuksen siivittämänä päätimme lähteä hakemaan lisäoppia Astalan kennelin kasvatus- ja jalostustyön tueksi Englannista, missä beaglerodun historiaa ryhdyttiin kirjoittamaan jo 1800 –luvulla.

 

Vuosi sitten huomasimme ilmoituksen Englannin Beaglejärjestön jäsenille suunnatusta Beaglen ulkomuototuomarikoulutuksesta syksyllä 2016 ja siltä istumalta Merjan jäsenanomus lähti eteenpäin kerhon sihteerille, Christine Lewisille.  Jäsenyyden vahvistuttua laitoimme hakemuksen ulkomuototuomarikoulutukseen ja liitimme siihen monenlaisia dokumentteja  ja perusteluja, joilla toivoimme erottuvamme muiden hakijoiden joukosta. Syyskuussa postilaatikkoon tupsahtikin virallisen näköinen kirje Englannista  ja pääsimme matkasuunnitelmien tekoon!

 

The Beagle Open Show ja ulkomuototuomarikoulutus

 

Marraskuun puolivälin tienoilla lensimme Lontooseen ja 19. päivän aamuna matkasimme junalla Cirencesterin kaupunkiin, missä saimme viettää ainutlaatuisen päivän beaglepuuhien parissa.

 

Tapahtumapaikkana oli Royal Acriculture –yliopisto, joka sijaitsi jonkun matkaa Cirencesterin ulkopuolella. Tässä upeassa, tyypillisessä englantilaisessa, linnamaisessa miljöössä, aloitimme päivän seuraamalla näyttelyyn saapuvia beagleja ja tutustumalla lähemmin kirjeenvaihdon aikana tutuksi tulleisiin tapahtuman järjestäjiin. Pian paikan päällä selvisi myös se, että ulkomuototuomarikoulutukseen oli valittu meidän lisäksi vain kuusi kokelasta, joten laiskotteluun ei päivän aikana tulisi olemaan tilaisuutta, tokko haluakaan!

 

Koulutuksen alussa tutustuimme opettajiimme, joita olivat Jane May (Janfrey Beagles), Jill Peak (Bayard Beagles) ja Dianna Spavin (Dialynne Beagles). Kaikki kolme ovat pitkän linjan menestyneitä beaglekasvattajia ja ulkomuototuomareita, mikä sekin teki päivästä erityisen antoisan ja mielenkiintoisen.

 

Koulutuspäivän ohjelma muodostui neljästä osa-alueesta, joiden aikana saimme paneutua ja syventyä monipuolisesti beaglen ulkomuodon arvosteluun kouluttajatiimin taitavassa ohjauksessa. Ensimmäisen luennon aiheena oli Beaglen rotumääritelmä ja tästä osiosta päävastuun kantoi Jane May. Rotumääritelmää havainnollistamassa oli kaksi upeaa beagleä, uros ja narttu,  jotka molemmat edustivat rotumääritelmää parhaimmillaan.

 

Merkillepantavaa aamupäivän luento-osuudessa oli se, että tuleville beagle-ulkomuototuomareille rodun rakenne ja arvosteltavat yksityiskohdat opetettiin ja perusteltiin rodun metsästysominaisuuksien kautta. Avauspuheenvuorossaan ulkomuototuomari Jane May kiinnitti huomiomme 1850-luvun ajuebeaglein ulkomuotoon ja korosti miten tärkeää on säilyttää rakenteen keskeiset ominaisuudet ohjaamassa myös nykybeaglen rakenteen jalostusta.

 

Mayn esityksessä toistui useaan otteeseen beaglen rakenteen yhteys alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Hän opasti meitä arvostelussa muistamaan että beaglen rakenteen on mahdollistettava useita kertoja viikossa tapahtuva, säännöllinen harjoittelu kaudesta toiseen.  Tässä kohdin hän alleviivasi rotumääritelmästä seuraavan lainauksen,  jota hän piti beagle ulkomuodon arvostelun perustana.

 

The function of the Beagle is to hunt for long periods of time by following a scent. Which means that he must be built for endurance. This type of construction enables him to carry out his task nost just for a day´s hunting but for a season after season without problems of breakdown in construction causing the hound to be unsound, lame and unable to hunt. (The Illustrated Breed Standard of The Beagle, 1993:3)”

 

Käyttöominaisuudet ulkomuodon ja rakenteen arvostelun lähtökohtina

 

Beaglen ulkomuotoa ja rakennetta opiskellessa yksityiskohtien tarkastelu tapahtui kouluttajien johdolla systemaattisesti käyttöominaisuuksiin peilaten. Pään arvostelussa korostettiin luonnollisesti beaglen kaunista ilmettä ja oikeita mittasuhteita sekä purentaa. Korvien, sierainten ja silmien kohdalla rakenteen tarkastelua ohjasivat käyttöominaisuudet, joiden avulla oli helppo hahmottaa, mihin huomio tulisi kiinnittää. Kouluttajat muistuttivatkin useaan otteeseen pitämään mielessä beaglen käyttötarkoituksen ”To have a basic understanding of the history of the beagle.” , joka auttaisi meitä arvostelutehtävissä.

 

Dianna Spavinin ja Jill Peakin ohjauksessa opimme tunnistamaan tiiviiden luomien ympäröimät kauniit beaglen silmät, jotka kestävät pitkien metsäpäivien rasituksen vahingoittumattomina ja terveinä. Pullottavat silmät, kuten Spavin totesi,  ovat vaarassa loukkaantua risukoissa juostessa ja liian löysät, roikkuvat alaluomet päästävät silmät roskaantumaan. Löysät ja riippuvat alaluomet olivat kaikkien kolmen kouluttajan mielestä virhe, johon ulkomuototuomareiden tulisi heidän mielestä suhtautua kriittisesti. Paitsi fyysisen haitan vuoksi, myös siksi, että ne muuttavat beaglen lempeää ja kaunista ilmettä liikaa. 

 

Korvien kiinnittyminen, muoto ja pituus havainnollistettiin niin ikään käyttöominaisuuksien avulla.  Mallina toimi Jane Mayn valiokoira Janfrey Fame, jonka korvat kiinnittyivät rentoina kauniisti silmän korkeudelle ja laskeutuivat lähes kirsun kärkeen. -Oikeanmuotoiset ja –pituiset korvat muodostavat jälkeä seuratessa ”hajutunnelin” kirsun ympärille ja auttavat näin jäljen seuraamisessa, opasti Jane May ja havainnollisti saman Janfrey Famen avulla. -Liian pitkät korvat loukkaantuvat helposti kuonon ollessa maassa, siksi rotumääritelmässä on pituuden määreenä ”reaching nearly to the end of the nose” –ei siis yli vaan lähes, hän ohjasi. Sekä Spavin että Peak korostivat tässäkin tarkastelussa muistamaan metsästysominaisuuksien lisäksi myös beaglelle tyypillisen ulkonäön –liian pitkät korvat muuttavat sen ulkonäköä liikaa bassetin suuntaan.

 

Beaglen ylälinjaa, alalinjaa ja kaulaa tarkasteltiin yhtä huolellisesti Jane Mayn ohjauksessa ja edelleen rakenteen tarkastelua ohjasivat rodun alkuperäiset käyttötarkoitukset. Ajavan koiran niska ja kaula joutuvat työssä kovalle koetukselle pään noustessa ja laskiessa jälkeä seuratessa.

 

The neck  must be of sufficient lenght so that he can do this without breaking his stride and, equally inportantly the muscles and ligaments in the neck must be strong to carry the weight of the head as it is raised and lowered.

 

Mallikoiran havainnollistamana saimme konkreettisen esimerkin siitä, mitä ”sufficient lenght” käytössä tarkoittaa ja miten sen koiraa arvostellessa otamme huomioon.

 

Rotumääritelmän mukaisilla kulmauksilla oli Mayn mukaan suora yhteys koiran kestävyyteen käytössä. Hyvin kulmautuneella koiralla oli hänen mukaan yleensä vahvat lihakset ja kulmaukset toimivat myös iskunvaimentajina koiran liikkuessa vauhdikkaasti ajossa.

 

Beaglen rintakehän arvostelussa on tärkeää, että se on oltava riittävän tilava, jotta sydämellä ja keuhkoilla on tilaa toimia raskaassa ja pitkäkestoisessa rasituksessa. Kylkiluiden tulee rotumääritelmän mukaan puolestaan olla riittävästi kaareutuneet, paksut ja vahvat, jotta ne suojaavat koiran sisäelimiä iskuilta ja tärähdyksiltä.

 

Nämä ja monta muuta havainnollistavaa esimerkkiä, joita saimme kokeneilta ulkomuototuomarikouluttajiltamme, tarjosivat meille tuomarikokelaille erinomaisia työkaluja ohjaamaan beaglen ulkomuodon arvostelua suhteessa rotumääritelmään, rodun alkuperäisiä käyttöominaisuuksia kunnioittaen.

 

Selkeän ja erinomaisesti havainnollistetun rotumääritelmäosuuden jälkeen osallistuimme kirjalliseen kokeeseen, jonka avulla osoitimme hallitsevamme rotumääritelmän ja siihen liittyvät keskeiset käsitteet niin kuin ne on Breed Standard of The Beagle –kirjassa esitetty.

 

Beaglekehää arvostelemaan

 

Lounastauolla pääsimme hetkeksi seuraamaan Open Show-tapahtumaa, jossa näimme runsaasti tasapainoisia ja kauniita, rotumääritelmän mukaisia beagleja sekä Englantiaista tuomarityöskentelyä.

 

Lounaan jälkeen siirryimme ulos kouluttautumaan beaglen liikkeen arvostelemiseen. Harjoituskoiria oli paikalla viisi kappaletta ja niitä liikuteltiin edessämme sekä ryhmänä että yksinään. Koulutusosiossa pääsimme arvostelemaan koirien etu-, taka- ja sivuliikkeitä ohjatusti koko kouluttajatiimin opastuksella.

Ulko-osuuden jälkeen siirryimme sisätiloihin, missä ryhdyimme harjoittelemaan näiden samojen koirien avulla yksityiskohtaisempaa arvostelua. Harjoittelussa meillä oli runsaasti aikaa käydä huolellisesti ja ohjatusti jokainen koira läpi arviointia ohjaavan lomakkeen avulla. Kaikki kolme kouluttajaa olivat mukana ja apua arvosteluun sai tarvittaessa pyytää keneltä vain. Harjoittelun jälkeen kukin kokelas kirjoitti kirjallisen arvostelun näistä viidestä koirasta ja sijoitti ne paremmuusjärjestykseen perustelujen kera. 

 

Koulutuspäivän päätteeksi jokainen kokelas kutsuttiin vuoronperään tuomarikollegion kuultavaksi. Kirjalliset tehtävät oli tarkastettu päivän aikana ja palautekeskustelun aikana oli vielä mahdollista täydentää ja osoittaa osaamistaan, jos siihen osoittautuisi tarvetta.

 

Koulutuspäivä oli pitkä, haastava, antoisa ja ajatuksia herättävä –todistukset repussa, väsyneinä, mutta tyytyväisinä totesimme jälleen kerran –Matka, joka kannatti ehdottomasti tehdä!

 

Mitä opimme matkalla?

 

Vankka, tiivisrakenteinen ajokoira, jalon voimakas mutta ei karkea.”

 

Beaglen alkuperämaassa, Englannissa, beaglen jalostusta ja kasvatusta ohjaa rotumääritelmä, joka perustuu beaglen käyttöominaisuuksiin ajavana koirana. Myös ulkomuototuomareiden koulutuksessa koiran rakenteen arvostelussa ohjataan tarkastelemaan sitä alkuperäisen käyttötarkoituksen näkökulmista.

Englannissa beaglejalostuksella on pitkät perinteet ja koirien sukutaulujen tarkasteleminen sukupolvia taaksepäin on mahdollista.

 

Suomessa kuulee puhuttavan rodun jakautumisesta käyttö- ja näyttelylinjaisiin. Voiko rotu oikeastaan jakautua ulkoisesti, jos kasvattajina tavoittelemme käyttötavasta riippumatta rotumääritelmässä kuvattua ulkonäköä, jonka perustana on koiran alkuperäinen käyttötarkoitus? Eikö metsäkoiran rakenteen pitäisi olla rotumääritelmän mukainen, jotta se jaksaisi puurtaa metsässä terveenä ja hyväkuntoisena alkuperäisessä tehtävässään päivästä toiseen? Ja päinvastoin –eikö lemmikkibeaglen rakenteen pitäisi yhtälailla edustaa rotumääritelmää, jotta rodunomaiset, käyttöominaisuuksista johdetut, piirteet eivät häviäisi kasvattajan kauneusihanteen muovaamina?  Dianna Spavin, Jane May ja Jill Peak muistuttivat koulutuksessa ”It would only take a handful of influental people to change the breed” –ja edelleen viitaten koiran alkuperäisestä käyttötarkoituksesta johdettuun rotumääritelmään ja sen kunnioittamiseen rodun kasvatus- ja jalostustyössä ”The breed standard should not be altered without great consideration and then only to clarify some part which is vague or ambiguous.”

 

”Iloinen ajava koira, jonka pääasiallinen tehtävä on jäniksen seuraaminen hajujälkeä ajamalla.”

 

 

.

 

 

Teksti ja kuvat: Vesa ja Merja Meriläinen