Astalan kennel julkaisee vuosittain vuosijulkaisun, johon on koottu kennelin koiranomistajien vuoden kohokohtia kuvina ja tarinoina.
Tästä pääset lukemaan Astalan kennelin vuoden 2016 vuosijulkaisun.
Allekirjoitettu kasvattajasitoumus velvoittaa huomioimaan myös käyttöominaisuudet
Suomessa oli vuosina 2009 -2016 kolmekymmentä kuusi (36) beaglekasvattajaa, jotka tuolla aikavälillä kasvattivat yli kaksikymentä viisi (25) beaglen pentua. Tuo 25 pennun määrä osoittaa jo säännöllistä kasvattamista eikä vain yksittäisten pentujen teettämistä. Pentumäärän kasvaessa myös niiden vaikutus rotuun kasvaa ja samalla nousee myös kasvattajan vastuu rodun tulevaisuudesta. Nämä 36 beaglekavattajaa vaikuttavat rotuun omalla kasvatustyöllään joko positiivisesti tai negatiivisesti. Kaikki he ovat allekirjoittaneet Suomen Kennelliiton kasvattajasitoumuksen. Allekirjoittamalla Kasvattajasitoumuksen, kasvattaja sitoutuu toimimaan yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaan rodun parhaaksi. Kasvattajasitoumuksen allekirjoittaminen tuo runsaasti vastuuta beaglerodun laadusta myös tulevaisuudessa. Kasvattajasituomusta ei tulisi allekirjoittaa vain sen vuoksi, että kasvattaja saa silloin tuntuvan alennuksen pentujen rekisteröintimaksuista.
Kennelliiton Kasvattajasitoumus alkaa lausekkeella:
Allekirjoittanut sitoutuu koiranpidossaan ja koirankasvatuksessaan noudattamaan seuraavia Suomen Kennelliiton määrittelemiä periaatteita, jotka samalla ovat edellytyksenä kennelnimen saamiseksi.
Jokainen näistä beaglekasvattajista on Kasvattajasitoumuksen allekirjoittaessaan sitoutunut noudattamaan myös seuraavia kasvattajasitoumuksen sopimuskohtia, joissa mainitaan kasvattamien koirien käyttö ja käyttötarkoitus:
1. Hyväksyn liiton tarkoituksen, joka on seuraava:
Suomen Kennelliiton tarkoituksena on edistää puhdasrotuisten rekisteröityjen
koirien kasvattamista ja käyttöä. Lisäksi Kennelliitto edistää terveiden ja hyväluonteisten, käyttöominaisuuksiltaan, rakenteeltaan ja ulkomuodoltaan rodunomaisten koirien kasvattamista. Liitto
edistää myös koirien hyvinvointia sekä koiranpidon edellytyksiä.
Olen selvillä siitä, että Kennelliiton säännöt, ohjeet (erityisesti koirarekisteriohje) ja määräykset koskevat minua.
3. Kasvatan rekisteröintikelpoisia koiria. Tavoitteenani on kasvattaa terveitä ja hyväluonteisia koiria, jotka ovat käyttötarkoitukseensa soveltuvia ja rotumääritelmän mukaisia.
4. Perehdyn kasvattamiini rotuihin niin, että tunnen hyvin niiden voimassa olevat rotumääritelmät ja käyttötarkoitukset. Jalostukseen käyttämäni koirat ovat sopivan ikäisiä, terveitä ja hyväkuntoisia sekä luonteeltaan, ulkomuodoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan käyttötarkoitukseensa soveltuvia ja rotumääritelmän mukaisia.
Mitä nämä Kasvattajasitoumuksen pykälät käytännössä beaglen osalta tarkoittavat? Suomen Beaglejärjestö on määrittänyt Kasvattajasitoumuksen ensimmäisen pykälän ”käyttöominaisuuksiltaan, rakenteeltaan ja ulkomuodoltaan rodunomaisten koirien kasvattamista” mittariksi rodun Erikoiskantakirjan. Erikoiskantakirjaan päästäkseen koiran tulee saavuttaa ajokokeessa Beaj 2.-tulos ja saavuttaa näyttelyssä vähintään laatuarvosana Hyvä. Kasvattajasitoumuksen allekirjoittaneen kasvattajan voisi olettaa täyttäneen nuo kasvattajasitomuksen edellä mainitut kohdat, kun kasvatit ovat kykeneväisiä tuohon Erikoiskantakirjan vaatimusten tasoisiin suorituksiin. Beaglen omistajalle koiran pääsy Erikoiskantakirjaan on upea ensimmäinen tavoite, johon omassa harrastuksessa voi pyrkiä. Oman beaglen Erikoiskantakirjanumero ja -diplomi ovat arvokkaita todisteita hyvästä, rotua arvostavasta harrastajasta ja kasvattajlle viesti onnistuneesta jalostusvalinnasta.
Neljännessä kohdassa kasvattaja situotuu käyttämään jalostukseen koiria, joista hän lupaa seuraavaa: ”ulkomuodoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan käyttötarkoitukseensa soveltuvia ja rotumääritelmän mukaisia.” Voitaisiinko taas ajatella, että Erikoiskantakirjavaatimukset saavuttanut jalostuskoira tai koira, jolla on riittävästi potentiaalia kasvattajan tiedossa, jotta se ne pystyisi saavuttamaan, olisi beaglejalostukseen käytettävien koirien minimivaatimus?
Aikavälillä 2009-2016 Suomessa syntyi kokonaisuudessaan 4666 beaglea. Näistä koirista ajokokeissa saavutti vähintään Beaj 2. -tuloksen ja näyttelyistä vähintään laatuarvostelun Hyvä 189 beaglea. Määrä on vain noin neljä prosenttia (4%) koko aikavälillä syntyneistä beagleistä. Onko tuo prosentti riittävä todistamaan, että kasvattajat ovat sitoutuneet noudattamaan allekirjoittamaansa kasvattajasitoumusta?
Kasvattajan, joka haluaa kasvatustyössään olla myös beaglerodun laadun jalostaja, eikä vain pentujen teettäjä, tulisi toiminnallaan osoittaa arvostavansa allekirjoittamaansa Kennelliiton Kasvattajasitoumusta. Laadukkailla ja tarkkaan harkituilla jalostusvalinnoilla kasvattaja mahdollistaa kasvattien tavoitteellisen etenemisen kohti Erikoiskantakirjaan vaadittavia tuloksia. Nämä tulokset ovat saavutettavissa omistajan ja kasvattajan hyvällä yhteistyöllä, silloin kun jalostusyksilöissä on riittävän hyvää geeniperimää. Kasvattajan tulisi tukea ja kannustaa uusia ja kokemattomia harrastajia ja auttaa heitä saavuttamaan kasvatin kanssa tuo Erikoiskantakirja-tavoite.
Kasvattien pääsyä Erikoiskantakirjaan voidaan pitää beaglekasvattajan minimitavoitteena. Jos kasvattajalla on edelleen halua ja kunnianhimoa sitoutua parantamaan rotua omalla toiminnallaan, voidaan tavoitteeksi nostaa jalostusyksilöiden ja kasvattien valioarvot. Mikäli kasvatin perinnölliset ominaisuudet osoittautuvat riittävän korkealaatuisiksi, sillä voidaan saavuttaa käyttövalion, muotovalion tai jopa kaksoisvalion arvo. Nämä saavutukset kertovat paljon omistajasta, mutta myös kasvattajan onnistuneista jalostusvalinnoista, jotka mahdollistavat koiran huippusuorituksiin riittävän geeniperimän. Nämä saavutukset kertovat laadukkaasta ja kasvattajasitoumuksen mukaisesta beaglejalostuksesta, ei vain pentujen teettämisestä.
Saavuttaakseen Suomen käyttövalion arvon, koiran tulee ajaa kolme Beaj 1.- tulosta, joista vähintään yhden tulee olla sulalta maalta. Käyttövalion arvon saavuttaessaan koira on osoittanut täyttävänsä erinomaisesti Kasvattajasitoumuksessa mainitun kohdan ”käyttötarkoitukseen soveltuva”. Muotovalion arvoon koira tarvitsee kolmen eri ulkomuototuomarin arvostelussa sertifikaatin, joista yhden tulee olla saavutettu yli kahden vuoden ikäisenä. Muotovalionarvon saavuttaakseen sen tulee näyttelytulosten lisäksi osoittaa omaavansa erittäin hyvät käyttöominaisuudet ja ajaa ajokokeissa Beaj 1.- tulos. Tuloksen ollessa lumelta tarvitaan vielä vähintään Beaj 3. -tulos sulalta maalta. Näin se osoittaa rakenteensa lisäksi olevansa myös käyttöominaisuuksiltaan erittäin hyvä rotunsa edustaja. Koiraa, joka saavuttaa molemmat valion arvot, kutsutaan kaksoisvalioksi. Kaksoisvalion kasvattaminen on beaglekasvattajalle osoitus täydellisestä kasvatustyön onnistumisesta ja rotukoiran omistajan ja harrastajan korkeimman tavoitteen täyttymys. Tällainen koira on Kasvattajasitoumuksen laatukriteereiden mukaan huippukoira niin rakenteensa kuin myös käyttöominaisuuksien osalta.
Näistä aikaisemmin mainituista, 2009-2016 Suomessa syntyneestä 4666 beaglesta, saavutti Suomen Käyttövalion arvon 41 beaglea, Suomen Muotovalion arvon 35 beaglea ja Kaksoisvalion arvon 10 beaglea.
Beaglekasvattajat, joilla kasvatustoiminta on systemaatista ja määrältään isoa, on suuri vastuu rodun tulevaisuudesta ja sen pysymisestä rotumääritelmän mukaisena. Samalla tavalla kuin kasvatin menestys vaatii yhteistyötä kasvattajan ja koiran omistajien ´välillä, beaglejalostus vaatii luotettavaa ja rakentavaa yhteistyötä Kasvattajasitoumuksen allekirjoittaneiden kasvattajien kesken.
Yhteistyöllä beaglen parhaaksi.
Teksti Vesa Meriläinen